Magian kotia: keittiö

Asustamme Tampereen keskustan tuntumassa vajaa 60 m2 asunnossa. Kuten hyvin tiedetään, niin isompien kaupunkien keskustassa asuessaan voi joutua tinkimään asunnon neliömäärästä ja kunnosta, ellei satu omaamaan tavallista paksumpaa lompakkoa. Meillä ei juurikaan asunnon kunnosta ole tingitty, mutta neliöiden tehokkaan käytön suhteen voin onnitella itseäni. Kolmehenkinen cityperheemme, joista yksi on koululainen ja kahdella muulla muuten vaan isot egot, mahtuu ihan hyvin tässä asunnossa asumaan. Tilaa riittää jopa kahdelle kissalle, taiteilijanimiltään Neptunus ja Bonbon.

Olemme kokeilleet aikaisemmin eloa vuoden 1936 paritalossa. Kyllä sekin oli ihanaa ja asuntohan oli sisustajan unelma. Romantiikka vanhassa puutalossa kuitenkin rapisee nopeasti kun talvella tippuu lämmityslaskuja postiluukusta useammin kuin ilmaisjakelulehtiä, aamulla töihinmennessä saa raivata pihalta metrin lumikinoksen ja sama homma töistä palatessa, syksyllä sama homma lehtien haravoimisessa ja luoja ties minkä kanssa kesällä ja keväällä, öljysäiliö uhkailee hajoamisellaan, jäteastian tyhjennysväli on aina liian pitkä ja sata muutakin pikkujuttua ainaisen remontoinnin lisäksi. Puhumattakaan siitä, että naapureiden kanssa saa vääntää milloin mistäkin, kuten pihojen rajalla sijaitsevan puun kaatamisesta.

Aikansa kutakin. Helppoa cityasumista on kiittäminen siitä, että olen ehtinyt paremmin opiskella ja harrastaa työni ohessa.

Esittelen ensimmäisenä asunnostamme itse remontoimamme keittiön, joka oli alkuperäiskunnossa muutettuamme tähän viime kesänä. Sain vihdoin suunnitella keittiön alusta alkaen itse ja sain kauan haaaveilemani valkoisen, korkeakiiltoisen keittiön. Kompromissin jouduin tosin tekemään vetimissä, olisin halunnut keittiöstä eleettömämmän ja vetimettömän tai korkeintaan hyvin vähäeleiset vetimet, mutta mieheni halusi kunnon kahvat, joista avata kaapit ja laatikot. Lisäksi työtasona kivi olisi ollut hieno materiaalivalinta, mutta budjetillisista syistä päädyimme valkoiseen korkeakiiltotasoon. Mielestäni on tärkeää, että säilytys- ja laskutilaa on riittävästi, joten jouduimme tinkimään ruokapöydälle varatusta tilasta.

Välitilaan valitsimme valkoista lasia. Sen puhtaanapito on superhelppoa. Tiskikone on integroitu, näkyy vasemmalla vilaukselta.

Jotta ei tule pulaa ruoansäilytystilasta, niin meillä on suuret, erilliset jääkaapi ja pakastin, integroidut tietenkin. Leipälaatikko Alessi, Leivänpaahdin DeLonghi (meillä tosin syödään paahtoleipää  erittäin harvoin, mutta kivaltahan nuo näyttävät).

Kodin pelisäännöistä on esillä selkeä ilmoitus.
Lemppariaamupalani on smoothie.
Lasit ja kyltti Lapinniemen Ansari.

Ja vielä kokonaiskuvaa. Ruokaryhmä saisi mennä vaihtoon heti, kun löydän sopivan tilalle. Valaisin Net Anttilasta. Tykkään yhdistää pelkistettyä tyyliä luxusblingblingiin.

Sitten vähän before -kuvapläjäystä:

Hehkeä keittiökalusto kelpasi vielä uusiokäyttöön. Joku  tuli hakemaan sen autotalliinsa säilytyskalusteisksi.

.

Huhhuh, remonttia! Onneksi mieheni on ammatiltaan myös sähköasentaja, joten keittiön mitä ihmeellisempiin sähköviritelmiin saatiin joku tolkku.


Tällainen keittiö meillä, toivottavasti löytäisin unelmieni ruokaryhmän joskus. Tällä hetkellä haaveilen valkoisesta, pyöreästä, tassujalkaisesta pöydästä ja siihen muoviset läpinäkyvät ja/tai antiikkituolit ja/tai läpinäkyvät Kartell Stone jakkarat:)

Hyvää viikonloppua teille!

<3 Magia