Keittiön uusi lookki, taas!

Mieheni kanssa nauroimme, että olen ostanut kesän aikana neljä pöytää ja yhden pöytälevyn. Edelleenkin asumme kaksiossa ja kaikki pöydät ovat jääneet jopa

 käyttöön. Että pistäkäähän paremmaksi, haha!

 Kerroin aikaisemmin haaveilleeni valkoisesta tassujalkaisesta pöydästä. Tiesin, että sellaisia on olemassa, sillä olen käynyt iltalenkeilläni kuolaamassa erään keskustan lähellä sijaitsevan kauneussalongin ikkunassa sellaista jo vuosia. Mietin monesti, jos laittaisin salongin omistajalle viestin kysyäkseni, mistä hän on sen hankkinut, mutta ajattelin sen olevan jostain ulkomailta myymäläkalusteiden (toimintansa jo lopettaneesta) tukkuliikeestä ja tolkuttoman kallis, joten turha kysyäkään. 

Kesälomallani kävimme Savolinnassa ja siellä satuin menemään puhumaan oikeaan aikaan oikealle ihmiselle oikeassa paikassa ja päädyin parin mutkan ja säätämisen kautta seuraavana päivänä Amanda B:n outletmyymälään, jossa oli pari vanhaa mallikappaletta myynnissä, joista toinen oli todella huonossa kunnossa. Olivat ilmeisesti olleet jo pitkään myymälässä esillepanopöytinäkin, sillä ihan uusilta eivät näyttäneet. 

Niinpä kun lähdettiin ajamaan takaisin kotiin road tripiltämme, oli Bemarin takapenkillä pikku matkamuisto, nimittäin tämä ihanuus. Mitä parasta, kyseessä oli juuri syntymäpäiväni ja hinnan sain tingattua vain 60 euroon! (Pöydän ovh myyjän mukaan n. 400 euroa). Viime vuonna päädyin Virossa syntymäpäivänäni Guessin liikkeeseen, jossa juuri pystytettiin - 50 % alennusta. Olin jo kauan etsinyt mustaa isoa laukkua ja sieltä sen ihanuuden nappasin. Myyjäkin onnitteli hyvästä tuurista, sillä usein parhaat laukut lähtevät heti kun alennus alkaa. Kai minulla on sitten syntymäpäivinä joku shoppailukeiju messissä...

Sain taikasienellä pyyhittyä korkeakiiltoisen pöydän siistiksi. Ajattelin teettää vielä lasin sen päälle.

Amanda B:stä ostin samalla nämä strassein koristellut tyynyt. 

Huomaatte varmaan muutakin uutta, nimittäin seinä on saanut vähän tehostusta. Tapetti on ostettu Lielahden K-raudasta, mutta en millään muista merkkiä. Hinta oli noin 40 euroa/rulla. Tapetissa on hilettä, joka heijastaa kivasti valoa.

Keittiön yleisilme on edelleen vaalea. Olen kyllä tyytyväinen tähän dramaattisempaan lookkiin.

No minkäs paketin se posti minulle tällä viikolla toikaan? Voin kertoa, että ei ollut halvimmasta päästä. Mitä tällä tehdään ja toimiiko se, siitä lisää myöhemmin.

Mukavaa viikkoa! Mitäs piditte keittiön uudesta ilmeestä?

Kosin kahdet kasvot

No mutta härregyyd sentään kun en ole kertonut kesälomamatkastamme mitään! No mehän kävimme viikon matkalla Kosin kuumuudessa paahtamassa itseämme. Tämä oli ensimmäinen oikein kunnon turistirysämatkakohteeni, olimme siis Kosin kaupungissa. Majoituimme Continental Palace -hotelliin, joka oli mukavan rauhallinen ja hinta-laatusuhteeltaan ihan ok. Täytyy tunnustaa, että olen enemmän kaupunkilomaihmisiä, mutta täyttihän tuo Kosin reissu tehtävänsä, eli sai kunnon irtioton arjesta ja D-vitamiinitankkausta. 

Pantterimatkalaukkuni löytyy helposti lentokentän liukuhihnalta.

Tällä rannalla näkyi joka aamu uusia kumiveneitä ja pelastusliivejä. Kosin kaupungin keskustan tuntumassa oli majoittuneena teltoissa näitä rantautuneita syyrialaisia perheitä. Miehiä, naisia, lapsia. vauvoja. He peseytyivät ja pesivät pyykkinsä tässä rannikolla. Joka aamu poliisiaseman edessä heitä parveili suuria joukkioita. Kysyin joltain paikalliselta, että mitä siinä oikein tapahtuu. Sain vastaukseksi huonolla englannilla huutoa "I'm not a racist" ja vastauksen, että he jonottavat viisumeita. Legendaarisen Hippokrateksen puun ympärillä haisi väkevä virtsa ja kuljin suurin piirtein hame korvissa, ettei se vaan osu maahan.

Kävimme kolmen saaren kiertävällä, koko päivän risteilyllä. Pikku vinkki matkatoimiston kautta kyseisenkaltaisen matkan varaaville: älä tee niinkuin me teimme, vaan varaa itse suoraan matkanjärjestäjältä! Mieleeni jäi lähes autio Pserimoksen saari ja sen valkoinen hiekkaranta, jossa asuu vakituisesti vain muutama kymmen ihmistä. Saari on kuiva ja karu, joten ei mikään ihme. Hienoinen kulttuurishokki vehreätäkin vehreämmän Kroatian ja sen saaristojen jälkeen. Kaikesta huolimatta Pserimokselta löytyy kyllä hieno kirkko ja hautausmaa.

Pserimoksen saari.

Pserimoksen lähes aution saaren valkoinen hiekkaranta. Muovipusseja, vaatteita, tölkkejä, kuolleita kaloja. Miksi? Koska ihminen.

Psresimoksen hautausmaa.

Yksi suurista unelmistani toteutui, näin kaksi delfiiniä uimassa meressä. Koko päivän kestävä, ylihintainen ja täyteen ahdettu veneretki oli sen arvoinen. En ottanut kuvia, sillä keskityin vain katsomaan, kun ne merten ihanat olennot näyttäytyivät pieneksi hetkeksi.

Drinkit olivat vailla vertaa ja niitä tuli kyllä litkittyä! Kävimme yhteä iltana Kosin ns. baarikadulla, jossa jokainen baari oli kuin kopio edellisestä, eri teemalla varustettuna tosin. Pienet, noin 6-8 -vuotiaat tytöt pujottelivat humalaisia turisteja vilisevällä baarikadulla paljain jaloin yömyöhään myyden valotikkuja. Isommalla oli silmä mustana. Kerjääviä naisia, äitejä lapsineeen tai joskus yksinäisiä lapsia näkyi tuon tuostakin katujen kulmissa. Olen käynyt useasti Afrikassa, joten luulisi, että sellaiseen tottuisi. En edes halua tottua.

Kävimme iltaretkellä Zian vuoristossa. Oli upeaa katsella kaunista auringonlaskua ja huokailla helpotuksesta, kun edes hetkeksi helpottaa pahin kuumuus. Ziaan menisin kyllä uudestaan, siellä oli jotenkin aidompi tunnelma kuin Kosin kaupungissa. Siellä ei kurjuus näyttäytynyt niin vahvasti kuin Kosin kaupungissa.

Tällä persoonallisella terassilla istuimme fiilistelemässä auringonlaskua.

Kun myöhään illallakin on lähes 30 astetta lämmmintä, niin on jo liian kuuma minulle. Pohjoismainen ilmasto <3 

Pahalta suojelevia silmiä oli niin laivan keulassa, jokaisen oven päällä kuin maahan muurattunakin. Huomaa turvonneet jalat, onneksi oli mukavuussandaalit messissä. Ei tullut kertaakaaan käytettyä mukaan pakkaamiani korkkareita.

Tulipahan piipahdettua päivän retkellä naapurissa Turkin Bodrumissa. Oli melkoinen kokemus vängätä 45 asteen helteessä paikallisten basaarinpitäjien kanssa. Huhhuh, ei ole sopiva paikka nuorille, yksin liikkuville naisille, sen verran voin sanoa.

Mitäs muuta tehtiin? No käveltiin kilometritolkulla joka päivä, uitiin meressä, kokeiltiin jalkojen "kalahoitoa", syötiin paikallisia, erittäin hyviä ruokia. Kreikkalaista salaattia tuli popsittua lähes päivittäin, nam!

Sellainen reissu se, nyt jo pohdin, että minne seuraavaksi. Jos nyt ensin vähän säästelisi matkakassaa ja eläisi vaatimattomammin vähintään jouluun saakka. 

Uusi matto pehmittää paluuta arkeen

No huhhuh! Keäloma loppui ja viikon olen ehtinyt jo töissäkin olemaan, mutta blogin tai kuntosalin pariin en ole ehtinyt. Miten tämä arki voi aina olla niin hektistä, vaikka asun pyörämatkan päässä tyäpaikastani eikä meillä ole pieniä lapsia? Paluuta arkeen onneksi pehmittää parit uudet hankinnat 

sisustuspuolella. Bongasin Kodin 1:stä kivan sivupöydän sohvan viereen. Syksyn hämyisiä iltoja odottavat tuoksutuikut lasisissa kýnttilänjaloissa peilipöydän päällä.

Huomasitteko jotain muutakin uutta, nimittäin hopea-valkoisen maton? Kyseessä on Jotexin Taranto-matto. Vihdoinko löytyi hyvä matto meidän talouteen koko kesän kestäneen matottomuuden jälkeen...? Matto vaikuttaa ensituntumalta ihan ok:lta, vaikkakin tarvitsee liukuesteen allensa. Materiaali on ohuehdoa puuvillaa.

Jep, jep. Raskaan työviikon jälkeen on mielessäni ainoastaan tuleva rentouttava mutta ohjelmantäyteinen viikonloppu. Jos nyt hetken selailisi uusinta Jeanne de Ark Living -lehteä ennen nukkumaanmenoa. Hyvää viikonloppua!