Vihreä smoothie uudistuneessa keittiösssä

Potiessani kotona hammaslääkärireissun saldona saamaani murjottua suuta ja turvonnnutta poskea minulla on ollut liikaakin aikaa tutkia kotona kaikkia niitä kymmeniä havaitsemiani epäkohtia. Yksi merkittävä epäkäytännöllisyys keittiössämme oli edelliseen asuntoon hankittu ruokaryhmä. Se oli kertakaikkiaan liian suuri nykyiseen keittöön. Yritti sitä asetella niin tai näin, aina oli ahdasta.  Koska en ole tähän päivään mennessä löytänyt täydellistä deluxe tassujalkaista korkeakiiltoista pöytää, päätin että nyt on hankittava jokin väliaikaiskappale. Tutkin Ikean nettisivustoa ja sain idean yhdistää Lalle -jalat ja Melltorp- pöytälevyn. Lalle -jalkoja varten tarkoitettu Klimpen -pöytälevy oli vääränmallinen, eikä mikään muukaan erikseen myytävä pöytälevy ollut sopiva.  Mieheni tultua töistä ajoimme Ikeaan ja uskaltauduin näyttäytymään siellä poskeni kanssa julkisesti silläkin uhalla, joku luulee minun olleen vähintäänkin kapakkatappelussa. 

Keittiössä pääasiassa ruokailee samanaikaisesti ainoastaan tyttäreni ja minä, joten kahden hengen pöytä on riittävä. Pöydän ääreen mahtuu helposti neljäkin kahvittelijaa, kun otetaan pari lisäjakkaraa käyttöön. Tuolit ovat siis edelleen samat vanhat toistaiseksi. Toiset kaksi tuolia ovat varastossa, sillä eivät mahdu pöydän ympärille, ja lisäistuimina käytetään jakkaroita.

Ikean myyjä oli sitä mieltä, että Melltorp -pöytälevyä varten on suositeltavaa käyttää ainoastaan sille tarkoitettua jalustaa. Suositus oli ihan aiheellinen, sillä jalkoja ei saatu porattua mitenkään kiinni ohuen ja murenevaan lastulevyyn. Keksimme kokeilla liimata jalat varastosta löytyneellä Sikaflexillä :D. Eipähän ole ainakaan vielä liimaus pettänyt.

Sain mieheni poraamaan vihdoin peilinkin seinään pöydänkasausurakan ohessa. Peiliseinälle sopisi täydellisesti tummempi tehostemaali. Oi kun osaisi päättää vielä sävynkin!

Rakkaat pellavaiset lintuverhoni ostin Jyskistä aikoja sitten. Peili on äidiltäni saatu vuosia sitten.

Tuikkukippo Ikeasta.

Näistä aineksista tein "uuden" keittiön kunniaksi vihreän smoothien. Lisäsin vielä hunajamelonia, pakastepinaattia, riisiproteiinia, auringonkukansiemeniä, jäävuorisalaattia...

Voi kuulostaa pahalta, mutta maistuu yllättävän hyvältä ja makealta. Antibioottikuurin ja särkylääkkeiden nuuduttamaa kroppaani se ravitsi ja voimisti!

Näissä tunnelmissa on mukava nautiskella smoothieta. 

Lopuksi vähän before/afteria. 

<- Before...

                                 ... ja after! ->

Irtipäästäminen

Kirjoitin viime postauksessa siitä, että vanhasta luopuminen luo tilaa uudelle. Nyt on sitten tosissaan vuorokauden sisään luovuttu niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla.

Kävin eilen energiahoitajalla. Minulla ei ollut juurikaan mitään odotuksia tai kokemuksia asiasta, joten menin sinne uteliaana, avoimin mielin. Hoidon vaikutus yllätti minut, nimittäin minusta lähti hoidossa pois paljon vanhaa surua. Olenhan positiivinen ihminen, joka on antanut satuttavat asiat anteeksi niin itselleen kuin muillekin, joten en olisi uskonut, että minäkin kannan mukanani niin paljon menneisyyden taakkaa.

Hoitaja kuvaisi vertauskuvana näkevänsä ristin edessäni, joka on etenemiseni tiellä. Aivan spontaanisti hoidon myötä, vanhojen energioiden poistuessa, valui kyyneleitä silmistäni. Luovuin, päästin irti.  Oloni tuli kevyemmäksi, aivan kuin selässäni oleva painava reppu olisi tyhjentynyt. Reppu, jota olen tiedostamattani kantanut. Nyt täytyykin pitää huoli, etten heti täytä reppuani uudestaan energialla, joka ei palvele minun parastani.

Kuva Dubrovnikin vanhankaupungin kirkosta.

Tänään luovuin vanhasta myös ihan fyysisellä tasolla, nimittäin kävin alaleuan viisaudenhampaan poistossa. Hammasta porattiin, revittiin, leikattiin, tikattiin ja ties mitä. Hampaanpalasia vaan lenteli pitkin suuta!

Olo on turta, haudon palloksi turvonnutta, kipeää poskeani kylmäkääreellä. En pysty syömään mitään kiinteää, eikä oikeastaan ole nälkäkään (seitsemäs ihme henkilölle, jolla on aina pikkunälkä), joten tänään olen juonut vain vettä ja hörppinyt mustikkasmootieta. Jatkan nestemäisellä linjalla vielä pari päivää, jospa suolisto saisi lepotauon ja keho saisi puhdistautua sisältäkin tässä samalla.

Tällaisissa puhdistumisfiiliksiksissä toivon huomiselle parempaa oloa, jotta jaksaisin vähän siivota kotonakin.

Kiitollisuudentäyteinen aamu

Elämäni on sen verran hektistä, että harvoin jää aikaa vain olla ja fiilistellä. Tämä aamuna heräsin hyvin nukutun yön jälkeen ja tunnetilani oli rauhallinen ja kiitollinen. Johtuiko tunnetila eilisiltaisesta meditoinnista? Siitä onkin aikaa kun olen hiljentynyt kuuntelemaan omaa sisintäni ja sitä kauttta koko maailmankaikkeutta. Harmaata säätä lämmittämään sytytin appelsiinintuoksuiset kynttilät olohuoneeseen. 

Kiitollisuudentunne, kuinka usein se jääkään tyytymättömyyden varjoon. Tyytymättömyys syö energiaamme saaden meidät uskomaaan, että emme ole riittäviä, meillä ei ole riittävästi. Pelko menettämisestä ja hylätyksitulemisesta saa meidät ripustautumaan materiaan ja ihmisiin. Kiitollisuus sitä vastoin muistuttaa meitä kaikesta siitä runsaudesta, jota elämässämme on. Kiitollisuus opettaa meitä muistamaan, että vanhasta luopuminen avaa tilaa uudelle. Silloin menettämisenpelko katoaa. Kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen ei olisi ollenkaaan huono idea. Tänä aamuna olen kiitollinen kaikesta hyvästä ja kauniiista elämässäni sekä myös kaikista niistä ikävistä kokemuksista, jotka ole kokenut kasvaakseni juuri sellaiseksi ihmiseksi, joka nyt tänään olen. 

Olen kiitollinen siitä, että arka Bambi-kissamme on reipastunut ja muuttunut sosiaalisemmaksi. Se on rohkeasti vallannut Nemon lintujentähyilypaikan parvekkeelta. Olen myös kiitollinen sitä, että saimme perjantaina pestyä ja föönattua vedenvihaajakissamme Nemon.

Olen kiitollinen uudesta luomumunakennosta, jonka sain siskoni kautta. 

Mitähän kaikkea näistä munista kokkailisi?

Ihana kanelilla ja vaniljalla maustettu aamukahvi soijakermavaahdolla. Kiitos!

Kiitos rauhallisesta aamupalahetkestä tyttäreni kanssa. Tytölle luomuomenaa ja kananmuna-siemennäkkäriä ja minulle verigreippiä, auringonkukansiemeniä, pellavansiemerouhetta, turkkilaista jugurttia ja kookosrouhetta. Palanpainikkeeksi otsonoitua vettä ja jälkkäriksi kirsikoita. Kipot ja kupit eriparia, who cares?

Nyt menen vilkastuttamaan aineenvaihduntaaani kuivaharjaamaamalla kroppani, sitten teen jalkakylvyn, kasvonaamion, menen lämpöiseen suihkuun ja lakkaan kynteni. Ihanaa juhannusviikonlopun jatkoa kaikille! 

<3 Magia

Olohuoneen uudistusta verhoilla

Vastarannan kiiskinä vaihdan kesällä usein tummempia tekstiilejä, vaikka yleensä useiden mielestä kesäksi kuuluu vaihtaa valkoiset verhot. Talvella ulkona on niin pimeää, joten kaipaan kotiin valoa ja valkoisuutta. Kesällä sen sijaan on valoisaa aamusta yöhön, joten kotona välillä kaipaan vähän tummempaa väriä rauhoittuakseni. Harmaat verhot olen hankkinut Ellokselta. Edelleen odotan uutta mattoa saapuvaksi Jotexilta. Arvioitu toimitusaika on 10.7.2015 joten "enää" vajaa kuukausi. Matonvaihto-operaatiosta kirjoitin aikaisemmin täällä  ja täällä. 

En olekaan tainnut aikaisemmin esitellä harakan lempikelloa, joka sijaitsee meillä television yläpuolella, vastapäätä sohvaa. Diamond-kello on ostettu Stockmannilta. Huomasin talvella, että kelloa on olemassa nykyään myös pronssin/kullanvärisenä, klikklik. Aika hieno mielestäni sekin.

Kellosta ei kenties näy kellonaika kaikkein selvimmin, mutta tällä kertaa ulkonäkö ohittaa käyttömukavuuden valintakriteereinä.

Olohuoneeseen löytyi myös Ikean reissun saaliina uusi viherkasvi. Lähes joka kerta kun käyn Ikeassa, tarttuu mukaani viherkasvi tai tuoksukynttilä.

Meidän juhannusrientoihin kuuluu tänä vuonna kyläilyä, siivousta ja ulkoilua ja tietenkin juhannustaikoja ;). Tänään piipahdettiin myös tyttären kanssa Särkänniemen Koiramäessä, liput olivat tarjouksessa vain 5 euroa. 

Toivotan nyt kaikille oikein rauhallista ja leppoisaa Juhannnusta!

<3 Magia

Keittiön uudet jutut

Alessin leipälaatikko sai kyytiä sen jälkeen, kun bongasin Prismasta uuden leipäboksin, joka näyttää mielestäni paljon paremmalta.

Vertailun vuoksi alla kuva vanhasta leipälaatikosta. Näin jälkikäteen ajateltuna se näytti joltain suikulaiselta munalta.

Lisäksi keittiöömme on rantautunut Karita Tykän kirja Hyvää Huomenta - raakaruokaa ihaniin hetkiin. Aihe on sydäntäni lähellä ja kirja sopii muutenkin väritykseltään köökkiimme. En ole vielä testannut ruokaohjeita, postailen sitten kun innostun kokkailemaan kirjan innoittamana. En ole maailman ahkerin kokki, vaikkakin erittäin harvoin syömme valmisruokaa tai käymme ulkona syömässä. Viime viikon syömiseni koostuivat salaateista ja kalakeitosta. Yleensä teen parin-kolmen päivän ruoat kerralla, sillä minulla on muutakin tekemistä kuin pyöriä lieden ääressä työpäivän jälkeen päivittäin. Ruokailumme koostuvat pääosin kasvis- tai kalaruoista. Luomukananmunat ovat myös tärkeä proteiininlähde.

Ikean lasipurnukka löysi vihdoin lopullisen käyttötarkoituksensa riisikakkujen säilömispaikkana. Pääsääntöisesti gluteenittoman viljan käyttäjinä tulee meillä riisikakkuja syötyä kenties normitaloutta enemmmän.

Hyvää viiikonlopun jatkoa!

<3 Magia

Dubrovnik - merta ja vehreyttä

Palasimme ystäväni kanssa reilu viikko sitten matkaltamme Kroatian Dubrovnikista. Dubrovnik on täydellinen matkakohde niille, jotka haluavat yhdistetyn kaupunki- ja rantaloman ja nauttia satumaisista maisemista. Kaupustelijat eivät ole ollenkaan niin tyrkkyjä kuin monissa muissa turistien suosimissa kohteissa, joten siellä saa rauhassa kierrellä ja katsella kojuilla ja kaupoissa. Huonojalkaiselle tämä matkakohde ei välttämättä sovi, sillä Dubrovnikissa korkeuserot ovat huimat ja siellä voi joutua kiipeilemään portaita pitkin pitkiäkin matkoja. Me otimme portaat kuntoilun kannalta ja kapusimme päivittäin ylös-alas monta kertaa. Majoituimme suloiseen guest houseen ydinkeskustasta noin kolmen kilometrin päähän Lapadin alueelle. Guest house Villa Misita sijaitsee rauhallisella paikalla rinteessä, vain 5-10 minuutin kävelymatkaan päässä rannasta ja rantapromenadista, jossa sijaitsee ravintoloita, kauppoja ja baareja. Joka päivä istuskelimme terassillamme jääkylmien juomien kanssa ja nautimme auringosta, maisemista ja lintujen laulusta. Kunnon stressinpoistoa!

Suosittelen Dubrovnikia lämpimästi kaikille matkailijoille. Sieltä löytyy varmasti jokaiselle jotain mielenkiintoista tekemistä ja nähtävää, puhumattakaan henkeäsalpaavan upeista maisemista ja sinistäkin sinisemmästä Adrianmerestä. 

Vain yhden kerran makoilimme rannalla, mutta pronssisen ruskettuneena palasin takaisin Suomeen. Huomaa komeat sandaalieni aiheuttamat rusketusraidat jaloissa:D

Tottakai kävimme cable carilla "reissaamassa" kukkulan päälle. Reissu oli aika rento, vaikka jännitin kovasti sitä aluksi.

Vanhakaupunki ja meri yläilmoista käsin. Kävelimme myös vanhaakapunkia ympäröivällä, noin kahden kilomertin pituisella muurilla.

Vanhassakaupungissa sijaitsi upea kirkko, jonka kattomaaalaukset ja Neitsyt Maria -nurkkaus tekivät vaikutuksen.Tietenkin oli pakko ostaa kirkon edessä olevasta kojusta ylihintainen rukousnauha. Nyt omistankin sitten sekä ortodoksi- että katolisen kirkon rukousnauhat.

Ihastuin siihen, että kivisen vanhankaupungin keskellä sijaitsi vehreitä sisäpihoja. Tuntuu niin eksoottiselta, että siellä muurien keskellä asui todellakin perheitä. Kuivuvia pyykkejä roikkui ikkunoista yllättävissäkin paikoissa.

Vanhankaupungin kuja.

Dubrovnik - tuo sinivirheä paratiisi kutsuu kyllä minua jo uudelle visiitille lähivuosina.

Maisemien lisäksi löytyi muutama kiva vaatelöytö, mutta niistä lisää toisella kertaa.

<3 Magia